lauantai 25. kesäkuuta 2011

Viinielokuva 1, Sideways


Sideways elokuvan ilmestymisen jälkeen  Pinot Noir viinit tulivat suuren maailman tietoisuuteen. Suomessakin vuoden 2005 ensi-illan jälkeen Pinot Noir -viiniä myytiin Alkossa litroina 51 % enemmän kuin vuonna 2004.
Elokuva kertoo nelikymppisen Jackin ja hänen kaverinsa Milesin viiniseikkailusta Kaliforniassa. He maistelevat viinejä ravintoloissa, baareissa ja viinitilojen maistiaisissa. Miles keskittyy Pinot Noir viineihin ja kehuu ne maasta taivaisiin.


http://en.wikipedia.org/wiki/Sideways

Viinielokuva 2, Bottle Shock


Bottle Shock elokuva ilmestyi vuonna 2008. Se kertoo tositapahtumiin perustuvan tarinan miten Uuden maailman viinit aloittivat voittokulkunsa maailman tietoisuuteen. Vuonna 1976 kun kalifornialaisen viinitilan Chateau Montelenan Chardonnay sijoittui ensimmäiselle tilalle ranskalais-amerikkalaisessa sokkona tehdyssä maistelutilaisuudessa Pariisissa. Bottle Shock elokuva keskittyy juuri tämän viinin taustalla tapahtuviin tarinallisiin käänteisiin. Punaisten viinien sarjan kärkeen nousi niin ikään kalifornialaisen Stag's Leap viinitilan Cabernet Sauvignon viini.

"You mark my words, we'll be drinking wines from South America, Australia, New Zealand, Africa, India, China...this is not the end. This is just the beginning."

-Alan Rickman as Steven Spurrier


http://en.wikipedia.org/wiki/Bottle_Shock

http://www.montelena.com/

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Viinin maistelun aakkoset


Viinien tunnistaminen ja sen ominaisuuksien arvostaminen eivät synny itsestään. Omia makunystyröitään voi joutua koulimaan kauankin ennen kuin rupeaa saamaa otetta. Ajan myötä viinit myös kehittyvät. Maailmalla tyylit voivat vaihtua melko nopeasti. Tähän vaikuttavat sekä viljelymenetelmien kehittyminen että viininmaistelijoiden arvostus. Mullistavin lähimenneisyyden valmistustekniikan muutos on ollut siirtyminen terästankkikäymiseen, jolloin on tullut mahdolliseksi säädellä tapahtumaa tarkasti tietokoneen avustuksella. Viinien arvostelijat ovat joutuneet kohtaamaan monia yllätyksiä sokkana tehtyjen maistijaisten yhteydessä. Uuden maailman viinit pääsivätkin markkinoille saavutettuaan arvostettujen raatien rankattua ne ykkösijoille vanhanaikaisilla menetelmillä tehtyjen ja kehityksessään pysähtyneiden viinien ohi. Viinin juojien arvostukset ovat vaihdelleet ruokaboomien johdatuksella. Varsinkin itämaisten ja crossover ruokien kanssa sopivien viinien löytämisessä on ollut omat seikkailunsa.

Olemme tutustuneet viineihin puhtaasti vain loppukäyttäjinä. Yleisinpänä hankintapaikkana on ollut luonnollisesti Alko. Laivoilta ja ulkomailta olemme hankkineet pääasiassa Alkon valikoimia jatkavia ja aukkopaikkoja täydentäviä viinejä. Myös ravintoloiden valikoimista voi tehdä löytyjä. Näinhän kaikki itseään kunnioittavat viininharrastajat toimivat. Kokemusta on karttunut maistelemalla ja tekemällä muistiinpanoja.

A. Viinien kiehtovaan maailmaan tutustuminen kannattaa aloittaa tutustumalla rypälelajikkeisiin. Vertailemalla löytyy omat mieltymykset ja pikkuhiljaa rupeaa kertymään käsitys jonkin lajikkeen yksilöllisistä ominaisuuksista. Vain itse voi tietää mistä pitää. Lajiketuntemus johdattaa laajentamaan makuaistiaan. Tämä vahvistaa suosikkilajikkeensa puolustusta ja samalla selviää mistä ei pidä. Lajiketuntemuksen kautta suunnistautuminen viinien maailmassa helpottuu kun on jotakin mihin verrata.

B. Vakavammaksi viiniharrastus alkaa tulla kun ryhtyy tekemään useamman pullon tasting:keja. Maistelun voi järjestää useammalla eri tavalla. Suosikkilajiaan voi etsiä useamman lajikkeen rivistöstä. Kohteena voi myös olla sama lajike vaikkapa eri maista koottuna. Mielenkiintoisimpia ovatkin olleet vanhan ja uuden maailma viinien vertailut. Näissä maisteluissa selviää miten maaperä, valmistustapa ja puhtaasti tyyli vaikuttavat makuun. Onko Etelä-Afrikkalaisissa viineissä maaperästä peräisin oleva "tervaisuutta"? Erottaako vanhan maailman sementistä tehdyn avoallas- tai uuden maailman terästankkikäymisen toisistaan? Erottaako esim. chardonnay valkoviinin tyylit: voitoffee, tammilankusta päähän tai fruity?
Parhaimmillaan tasting on sokkona. Silloin makujen kanssa on yksin omien aistiensa varassa. Tarkalleen otettuna sokkona ei tarkoita täyttä tietämättömyyttä maisteltavista. Yleisimmin kyse on puolisokkoudesta, jolloin tiedetään mitä viinejä maistellaan, mutta joko pullojen etiketit on peitetty tai lasit ovat läpinäkymättämiä.

C. Puhtaiden lajikeviinien jälkeen voi tutustua sekoiteviineihin. Suuri osa viineistä tehdään seikoittamalla useampia lajikkeita. Hyvä esimerkki on Bordeauxin viinialue. Punaviinit tehdään seuraavista lajikkeista: merlot ja cabernet sauvignon ovat päärypäleet, lisäksi sekoitukseen tulee cabernet franc, petit verdot ja malbec. Kun merlotia on enemmän niin viini on pehmeämpää ja luumuisempaa, ja cabernet sauvignon taas tuo viiniin mustaherukkaan (joskus mustikkaan) vivahtavia makuja ja kirpeätä tanniisuutta. Aloittavan kannattaa aloittaa tutustumiskierroksensa enemmän merlot pitoisista Pomerol ja St-Emilion viineistä. Kun lajiketuntemus ja omat mieltymykset rupeavat olemaan hallussa voi jatkaa cabernet sauvignonin puolelle. Valkoviinit ovat myös sekoitteita Bordeauxissa. Kuivat viinit on tehty sauvignon blanc ja ripauksesta semillion lajikkeita. Sauvignon blanc saattaa olla kuitenkin aloittelijalle liian kova pala purtavaksi. Makeaanpäin mentäessä sekoiteeseen voi tulla muscadellia ja tottumattomille makuhermoille helpotusta. Helpoimmin lähestyttävä alue on Sauternes, mutta nämä ovat maukeutensa takia jälkiruokaviinejä.
Sekoittamalla pyritään pitämään viinin laatu mahdollisimmaan tasaisena vuodesta toiseen. Viiniin voidaan sekoittaa lisäksi eri vuosikertojen lajikepohjaisia viinejä.

D. Kun kokemusta ja lajikkieden tuntemusta rupeaa kasaantumaan tarpeeksi voi tavallaan aloittaa kierroksen uudestaan. Mainiot Viinilehden viiniarvioijat Juha Berglund ja Antti Rinta-Huumo kirjoittavat vuoden 2011 Viinistä viiniin kirjassa: "Hyvä viini on myös alkuperälleen tyypillinen. Siitä pitää tunnistaa viinin tuotantoalue tai ainakin raaka-aineeksi käytetyt rypälelajikkeet." Tällaisen lausunnon jälkeen omat mieltymykset voi jättää vähemmälle ja ryhtyä maistelemaan lajikkeita niiden tyypillisyyden mukaan, vastaako viini omaa käsitystä lajikkeesta ja onko siinä jotain vielä enemmän. Lajissaan viini voi olla huippu. Jälleen makunystyröitä koulitaan ja omaan repertuaariin on löytynyt jotain uutta. Joskus epämiellyttävä karvaalta maistunut italialaisviinissä onkin uusi harvinainen piirre. Karvaus on voinut muuttua tavoiteltavaksi piirteeksi tai ainakin piristäväksi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...